Valikko

Pyydämme kuittaamaan pelastussuunnitelman luetuksi tutustuttuasi siihen.

Voit kuitata pelastussuunnitelman luetuksi tämän sivun alareunasta.

Johdanto

Pelastussuunnitelman laadinta, ylläpito ja tiedottaminen perustuvat pelastuslain (379/2011) vaatimukseen. Tässä pelastussuunnitelmassa on selostus:

  1. vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä;
  2. rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä;
  3. henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi;
  4. mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä. (Pelastuslaki 379/2011, 15 §.)

Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen henkilöille. (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011, 2 §.)

Pelastuslaissa on myös muita vaatimuksia turvallisuudelle, näistä tärkeimpinä:
Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että:

  1. tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen;
  2. rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin;
  3. pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista;
  4. pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon. (Pelastuslaki 379/2011, 9 §.)

Seuraavat varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti:

  1. sammutus-, pelastus- ja torjuntakalusto;
  2. sammutus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet;
  3. palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet;
  4. poistumisreittien opasteet ja valaistus;
  5. väestönsuojien varusteet ja laitteet. (Pelastuslaki 379/2011, 12 §.)

Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

  1. ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä;
  2. varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa;
  3. varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät;
  4. ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi. (Pelastuslaki 379/2011, 14 §.)

Kohteen perustiedot

Turun yliopiston Rauman kampuksella kasvatustieteellisen tiedekunnan toimintaa sekä Rauman normaalikoulu

Perustiedot

Kiinteistön nimi Opettajankoulutuslaitos, Normaalikoulu, Rauma
Kiinteistön kutsumanimi Rauman Kampus
Kiinteistön osoite Seminaarikatu 1

26100 RAUMA
Rakennusten määrä 6
Kiinteistön omistaja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy
Kirjasto
Rakentamisvuosi 1998
Kerrokset 2
Paloluokka P3
Rakennusmateriaali Puu
Käyttötarkoitus Kirjasto, Toimisto, Opetustila
Normaalikoulu
Rakentamisvuosi 1997
Kerrokset 3
Paloluokka P3
Rakennusmateriaali Betoni
Käyttötarkoitus Oppilaitos
Päärakennus
Kerrokset 2
Paloluokka P3
Rakennusmateriaali Puu
Käyttötarkoitus Oppilaitos, Toimisto
Puutarha
Kerrokset 2
Paloluokka P2
Rakennusmateriaali Tiili
Käyttötarkoitus Työtoimintatila
Teknika
Rakentamisvuosi 1970
Kerrokset 2
Paloluokka P1
Rakennusmateriaali Teräsbetoni
Käyttötarkoitus Toimisto, Opetustila
Torni
Rakentamisvuosi 2020
Kerrokset 5
Paloluokka P3
Rakennusmateriaali Betoni
Käyttötarkoitus Toimisto, Opetustila

Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Satakunta. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 10 minuuttia.

Paloilmoittimen hoitaja SYK vastuulla
Kiinteistönhoito Eurajoen Kiinteistöpalvelu Oy
puh. 044 2787513
päivystys 044 2787513
Sähköntarjoaja Rauman Energia Oy
http://www.raumanenergia.fi/yhteystiedot/fi_FI/henkilosto/
Vesiyhtiö Rauman vesi
puh. 044 5344620
päivystys 02 83411
http://www.rauma.fi/vesi/
Vartiointiliikkeen yhteystiedot X-SEC OY - Turun yliopisto
puh. 010 5710157
http://www.xsec.fi
Kokoontumispaikka OKL. Asfaltin rajoittama nurmikkoalue Artika -rakennuksen edustalla.
Normaalikoulu. Koulun liikuntakenttä
Varakokoontumispaikka Ohjataan viranomaisten tai tilanteenaikaisen päätöksen perusteella.
Väestönsuojien määrä 2
Väestönsuojan sijainti VSS1 Teknika
Väestönsuojan sijainti VSS2 Normaalikoulu
Lämmitysmuoto Kaukolämpö
Veden pääsulku SYK ja huoltoyhtiö vastaavat. Toimijoilla ei pääsyä ko. tiloihin.
Lämmönjakohuone SYK ja huoltoyhtiö vastaavat. Toimijoilla ei pääsyä ko. tiloihin.
Sähköpääkeskus SYK ja huoltoyhtiö vastaavat. Toimijoilla ei pääsyä ko. tiloihin.

Henkilömäärät

Yhteensä
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 800 0 0
Kokonaismäärä
Viikonloppuisin 0 0 0

Organisaatio

Yliopiston turvallisuuspäällikkö Kimmo Levander
puh. 029 4504970
kimmo.levander@utu.fi

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Yksikön johtaja Jaana Lepisto
Turun Yliopisto
Turvallisuusvastaava
Normaalikoulu
Tuija Saarivirta
Turvallisuusyhteyshenkilö
Kampusalue
Kalevi Markkanen
Turun Yliopisto
puh. 050 4316528
kalevi.markkanen@utu.fi
Turvallisuusvalvoja
1 krs/Teknika
Miika Leino
Turvallisuusvalvoja
1 krs/päärakennus
Timo Anttila
Turvallisuusvalvoja
1. kerros Normaalikoulu
Teemu Välimäki
Turvallisuusvalvoja
1. kerros Normaalikoulu
Olga Koponen
Turvallisuusvalvoja
2 krs/Teknika
Lasse Korhonen
Turvallisuusvalvoja
2 krs/kirjasto
Merja Mansikkamäki
Turvallisuusvalvoja
2 krs/päärakennus
Lauri Kemppinen
Turvallisuusvalvoja
2. kerros Normaalikoulu
Riitta Uusitorppa
Turvallisuusvalvoja
2. kerros Normaalikoulu
Krista Tolonen
Turvallisuusvalvoja
3. kerros Normaalikoulu
Esa Hakkarainen
Turvallisuusvalvoja
3. kerros Normaalikoulu
Auri Parviainen
Turvallisuusvalvoja
Torni
Tuomas Järvenkallas
Apulaisturvallisuusvalvoja
Puutarha
Marketta Kortelahti
Yliopiston turvallisuuspäällikkö Kimmo Levander
puh. 050 4688836
kimmo.levander@utu.fi
Väestönsuojan hoitaja VSS1, VSS2 SYK vastuulla

Kiinteistön työsuojeluorganisaatio

Työsuojelupäällikkö Satu Alanko
Turun Yliopisto
puh. 046 9203272
satu.alanko@utu.fi
Työsuojeluvaltuutettu Eeva Raike
Turun Yliopisto
puh. 040 5810562
eeva.raike@utu.fi
1. varavaltuutettu Virpi Yliverronen
Turun yliopisto
puh. 029 4503566
virpi.yliverronen@utu.fi
2. varavaltuutettu Miika Leino
Turun yliopisto
puh. 029 4503539
mmslei@utu.fi

Kiinteistön tärkeät numerot

Tehtävä Nimi Puhelinnumero Päivystysnumero
Huoltoyhtiö Eurajoen Kiinteistöpalvelu Oy 044 2787513 044 2787513
Vartiointiliikkeen yhteystiedot X-SEC OY - Turun yliopisto 010 5710157
Huolto
Nimi Puhelinnumero
Kameravalvonta: Huoltohenkilö Kalevi Markkanen 050 4316528
Murtohälytin: Huoltohenkilö Kalevi Markkanen 050 4316528

Muut tärkeät numerot

Toimija Puhelinnumero Päivystysajat
Hätänumero 112 24 h
Myrkytystietokeskus 0800 147 111 24 h

Riskit

Turvallisuuden näkökulmasta riski tarkoittaa onnettomuuden todennäköisyyden ja seurausten yhdistelmää. Tärkeä osa turvallista kiinteistöä on turvallisuusriskien tunnistaminen ja niiden seurausten arviointi. Seuraavilla sivuilla on tunnistettu riskit, jotka kohdistuvat ihmisiin, omaisuuteen ja ympäristöön. Tunnistettuihin riskeihin on laadittu toimenpide-ehdotukset, joilla riskejä voidaan poistaa, vähentää ja hallita. Vain tunnistettua riskiä voidaan hallita.

Kiinteistöön ja henkilöihin kohdistuvat riskiluokat:

  • Tapaturmat
  • Tulipalovaarat
  • Vesivahingot
  • Sairauskohtaukset
  • Säteily- tai kaasuvaara
  • Myrskyvauriot
  • Murrot, ilkivalta yms.

Tapaturmat

Riskit

  • kaatuminen
  • liukastuminen
  • kompastuminen
  • lumen tai jään tippuminen ihmisen päälle
  • liikenneonnettomuus
  • korkea pudotus
  • viiltohaava
  • työvälineiden aiheuttama vamma
  • pelastustiellä esteitä

Seuraukset

  • omaisuusvahingot
  • henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Lumen ja jään kerääntymistä katoilla on seurattava talvisin.
    • Vaaranpaikoista tulee ilmoittaa välittömästi kiinteistöhuoltoyhtiölle.
    • Vaaratilanteissa kulku tai pysäköiminen tulee estää lumen tai jään putoamisvaara-alueelle.
  • Piha-alue pidetään siistinä ja kunnossa.
    • Talvikunnossapidosta huolehditaan.
  • Läheltä piti -tilanteisiin puututaan viivytyksettä. Läheltä piti -tilanteet tutkitaan ja tehdään tarvittavat toimenpiteet vastaavanlaisten tapahtumien varalle ja niiden estämiseksi.
  • Henkilökunnalle on järjestetty ensiapukoulutusta.
  • Ensiaputarvikkeita on hankittu ja niitä uusitaan säännöllisesti.
  • Yleisiin ensiapuohjeisiin tulee jokaisen tutustua.

Tulipalovaarat

Riskit

  • Ihmisen toiminta
    • huolimaton tupakointi
    • sähkölaitteiden päälle unohtuminen
  • Sähkölaitteet
    • oikosulut
    • rikkinäiset sähkölaitteet
    • siivouskoneen latauspaikka
  • Tuhopoltto
  • Turvallisuusjärjestelyt
    • paloilmoitinlaitteen vika
    • sammuttimien tarkastus tekemättä
    • merkkivalokeskuksen huollon puute
    • pelastustiellä esteitä
  • Muut
    • kaasupullot
    • Herkästi syttyvien aineiden ja kemikaalien virheellinen säilytys

Palovaarallisia kohteita ovat muun muassa ATEX-tila, vaarallisten aineiden varasto, tekniset tilat ja muut vastaavat kiinteistön tilat.

Seuraukset

  • omaisuusvahingot
  • savuvahingot
  • henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Ihmisen toiminta
    • Suoritetaan vuosittain omatoimiset palotarkastukset kiinteistössä.
    • Poistumisturvallisuudesta on huolehdittava:
      • henkilökunta pitää poistumistiet vapaina.
      • aktiivinen puuttuminen epäkohtiin.
    • Pelastussuunnitelma pidetään ajan tasalla ja siihen perehdytään.
  • Sähkölaitteet
    • Sähkökorjaukset ja asennukset teetetään TUKES:in rekisteristä löytyvällä ammattilaisella. Urakoitsijalla on oltava riittävät asennusoikeudet ja hänellä on oltava kokemusta vastaavista töistä.
    • Sähköpääkeskukset on merkitty ja niiden edustoilla ei säilytetä tavaraa.
    • Latauspaikalla tulee olla otettu huomioon räjähdys- ja palovaaran torjunta.
  • Tuhopoltto
    • Ylimääräistä palokuormaa ei kasata.
  • Turvallisuusjärjestelyt
    • Kiinteistössä on savunpoistolaitteisto, jolle suoritetaan tarkastukset, huolto ja koestus laitteen valmistajan huolto-ohjelman mukaisesti.
    • Kohteessa on automaattinen paloilmoitinjärjestelmä.
    • Paloilmoitinlaitteistojen testit ja huoltotyöt suoritetaan huolto-ohjelman mukaisesti.
    • Kiinteistössä on alkusammutusvälineet.
    • Alkusammutuskalusto tarkastetaan määräysten mukaan.
    • Poistumistiet on merkitty opastein.
  • Muut
    • Kiinteistössä ei saa säilyttää palavia aineita kellareissa tai ullakoilla. Palavat aineet tulee säilyttää niille tarkoitetussa paikassa.
    • Ilmanvaihto ja nuohous

Vesivahingot

Riskit

  • Ympäristö
    • tulva
    • rankkasade
  • Rakenteet
    • rakenteiden vesitiiviyden pettäminen
    • rakentamis- ja materiaalivirheistä johtuva tapaturma
    • putkirikko
  • Laitteet
    • pesukoneiden ja kylmäkoneiden rikkoontuminen

Seuraukset

  • omaisuusvahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Reitti veden pääsululle on merkitty opastein.
  • Rakenteet
    • LVI-työt, -tarkastukset ja -asennukset teetetään vain ammattilaisella.
      • LVI-urakoitsijalla tulee olla riittävät asennusoikeudet ja urakoitsijan täytyy olla toteuttanut vastaavanlaisia töitä aiemmin.
    • Putkistojen kuntoarvio suoritetaan säännöllisesti.
    • Katolta ja ränneistä tulee poistaa lehdet ja roskat.
  • Laitteet
    • Kodinkoneiden valvotun käytön ja kunnossapidon tärkeyden korostaminen.
      • Pesukoneen ja astianpesukoneen suodattimet ja nukkasihti on puhdistettava säännöllisesti.
      • Jääkaapin takaosa on imuroitava kerran vuodessa. Tässä yhteydessä tarkastetaan silmämääräisesti jääkaapin kunto myös kompressorin ja valuma-astian osalta.

Sairauskohtaukset

Riskit

  • sydäninfarkti
  • diabeettinen sokki
  • aivoinfarkti
  • aivoverenvuoto
  • epilepsia
  • pyörtyminen
  • pelastustiellä esteitä

Seuraukset

  • henkilövahingot
  • kuolema

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Avun saannin nopeuden takaaminen kiinteistön alueella.
    • Kiinteistön pelastustiet on merkitty ja ne pidetään vapaana.
  • Pelastussuunnitelman liitteenä oleviin ensiapuohjeisiin tutustutaan ja ensiapua harjoitellaan.
  • Henkilökunnalle on järjestetty ensiapukoulutusta.
  • Ensiaputarvikkeita on hankittu ja niitä uusitaan säännöllisesti.
  • Ambulanssin opastus on järjestetty ja ohjeistettu henkilökunnalle.
  • Pelastusajoneuvojen pysäköiminen mahdollistetaan ulko-ovien eteen.

Säteily- tai kaasuvaara

Riskit

  • radioaktiivisen aineen tai vaarallisen kaasun joutuminen ympäristöön
  • vaarallisen aineen kuljetusonnettomuus
  • onnettomuus ydinvoimalaitoksessa

Seuraukset

  • säteilysairaudet
  • kuolema

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Joditablettien hankkiminen tarpeiden mukaan (2 tabl./henkilö).
  • Kiinteistössä on väestönsuoja, johon voi suojautua säteilyvaaratilanteessa.
  • Väestönsuojan toimintakuntoa ylläpidetään.
  • Väestösuojanhoitaja on nimetty ja koulutettu tehtäviinsä.
  • Pelastussuunnitelmassa on toimintaohjeet tilanteiden varalle.

Myrskyvauriot

Riskit

  • erilaiset luonnonilmiöt

Seuraukset

  • sähkökatkot
  • omaisuusvahingot
  • henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Rakennuksen ja ulkoalueiden kunnosta huolehditaan.
  • Viranomaisten ulkonaliikkumiskieltoa on noudatettava.
  • Sisälle suojautuessa pysytään kaukana ikkunoista ja lasiovista.
  • Varaudu omatoimisesti pitkäaikaisiinkin sähkökatkoihin esimerkiksi seuraavasti:
    • valaisin ja paristot

Rikollinen toiminta

Riskit

  • Murto
    • rakennuksen tiloihin pääsee valvomatta
  • Väkivalta
  • Ilkivalta

Seuraukset

  • omaisuusvahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Murto
    • Arvoesineiden merkitseminen ja kuvaaminen.
    • Kiinteistössä on tallentava kameravalvontajärjestelmä.
    • Kiinteistössä on rikosilmoitinjärjestelmä.
    • Kiinteistössä on käytössä kulunvalvontajärjestelmä.
  • Ilkivalta
    • Yleisen siisteyden ja järjestyksen valvominen ja epäkohtiin puuttuminen aktiivisesti.
    • Graffitien ja muiden töhryjen puhdistus viipymättä.
  • Henkilökunnalla on velvollisuus ilmoittaa epäkohdista.

Turvallisuusjärjestelyt

Toimitilaturvallisuus

Kulunvalvonta

Kiinteistössä on käytössä kulunvalvontajärjestelmä. Järjestelmällä pyritään estämään luvattomien henkilöiden pääsy tiloihin. Mikäli havaitset vian kulunvalvontajärjestelmiin liittyen, tee vikailmoitus.

Kulunvalvonta
Sijainti Koko rakennus
Huoltohenkilö Certego

Kiinteistössä on kameravalvonta

Kameravalvonta #1
Sijainti Rakennuksessa valitut painopisteet
Kuvaus Kameravalvontarekisteriseloste löydettävissä intrasta. Turvallisuuspäällikkö toimii kameravalvonnan pääkäyttäjänä ja tallenteiden luovuttajana.
Vastuuhenkilö: Turun yliopisto, Kimmo Levander
Kattavuus: Erillisen suojaluokitellun dokumentin perusteella
Huoltohenkilö Kalevi Markkanen
puh. 050 4316528
Kameravalvonta #2
Sijainti Torni
Kuvaus Ip- Kamerat
Vastuuhenkilö: Turun Yliopisto, Kalevi Markkanen puh. 050 431 6528
Huoltohenkilö XSec

Kiinteistössä on murtohälyttimiä

Murtohälytin
Sijainti Rakennukseen valitut painopisteet
Kuvaus Lasirikko (LR) ja liikeilmaisimia (IR), lisäksi kamerayhteys vartioinnin valvomoon.
Huoltohenkilö Kalevi Markkanen
puh. 050 4316528

Valvonta

Hälytysvalvonta
Kuvaus Koko rakennus varustettu liiketunnistimin
Sijainti Torni
Toissijainen kontakti Kalevi Markkanen

Sammutuskalusto

Sijainti Sammutuskalusto Kuvaus
Toimitiloissa Käsisammutin Käsisammuttimet, pikapalopostit ja sammutuspeitteet
Alkusammuttimet tulee tarkastaa:
  • vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
  • vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)

Suojelumallit

Teknika
Tyyppi Kerrokset Toteutuksen kuvaus
Kerrosvastaava 1-2 Nimetyt turvallisuusvalvojat
Torni
Tyyppi Kerrokset Toteutuksen kuvaus
Kerrosvastaava

Turvalaitteet

Savunpoisto

Savunpoiston tarkoituksena on palossa syntyvien palokaasujen, savun ja lämmön poistaminen tiloista. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Savunpoistolaitteistoa käyttää vain pelastuslaitos.

Savunpoistolaitteisto
Huoltohenkilö SYK vastuulla
Coor

Poistumisopastus

Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.

Poistumisopastus
Sijainti SYK ja huoltoyhtiö vastaavat. Toimijoilla ei pääsyä ko. tiloihin.
Kuvaus Akkuvarmenteiset poistumisopasteet
Kattavuus Poistumisreitit ja uloskäynnit
Huoltohenkilö SYK vastuulla
Coor

Ensiapu

Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.

  • Ensiapukoulutusta on järjestetty.
  • Ambulanssi ohjataan: Valitaan lähimmän ja tarkoituksenmukaisimman sisäänkäynnin perusteella. Opastaminen järjestetään pihasta keskeiseltä paikalta. Helikopteri päättää laskeutumispaikkansa itse. .
Kiinteistössä on saatavilla ensiaputarvikkeita seuraavasti:
Tarvike Sijainti
Ensiapukaappi Eri puolilla rakennuksia
Defibrillaattori Kirjaston tuulikaappi

Paloturvallisuus

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä

Automaattisen paloilmoitinjärjestelmän tarkoituksena on varoittaa kiinteistön käyttäjiä alkavasta palosta. Järjestelmä havaitsee tulipalon nopeasti ilmaisimien reagoidessa paloon ja palokellot alkavat soida. Järjestelmä välittää hälytyksen automaattisesti hätäkeskukseen.

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä
Kuvaus Kaikki rakennukset pl. Normaalikoulu ja Puutarha
COM-linja tiedot keskuksella
Hoitaja SYK vastuulla

Ilmoituksensiirtoyhteyden toiminnallisuuden varmistaminen

  • Määräaikaishuollot ja vikakorjaukset
  • Ilmoituksensiirtoyhteyden kuukausikokeilu
  • Määräaikaistarkastukset

Toimenpiteet ilmoituksensiirtoyhteyden vian ilmaantuessa

Mikäli havaitaan vika ilmoituksensiirtoyhteydessä, järjestetään kiinteistössä valvonta tehostetusti henkilökunnan voimin.

  • Yhteys hätäkeskukseen
  • Päivystäjä valvomaan paloilmoitinkeskusta
  • Päivystäjä suorittaa tarvittaessa hätäilmoituksen ja opastaa pelastuslaitosta palokohteeseen

Palo-osastointi

Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.

Rakennuksen eri kerrokset, kellarikerrokset ja ullakko on yleensä muodostettu eri palo-osastoksi.

Palo-osaston koko on yleensä rajoitettu siten, että osastossa syttyvä palo ei aiheuta kohtuuttoman suuria omaisuusvahinkoja.

Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)

Rakennusten palo-osastoinnit:
Rakennus Tyyppi Kuvaus
Kirjasto Pinta-alaosastointi, Kerrososastointi, Käyttötapaosastointi Rakennus osittain puu- osittain betonirakenteinen
Päärakennus Pinta-alaosastointi, Kerrososastointi, Käyttötapaosastointi Osa rakennuksesta puuta, osa betonia

Palokuorma

Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, rakennuksen alla tai sen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa tai että tulipalon sammuttaminen vaikeutuu.

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä palokuormia:
Rakennus Palokuorman tyyppi Sijainti
Kirjasto Kirjat yms. Kirjasto
Osa materiaalista arvokasta, vaurioituminen savusta ja vedestä aiheuttaa merkittävän riskin.

ATEX-tilat

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä ATEX-tiloja:

ATEX-tila 1
Tila Teknisen työn tilat
Sijainti Teknika -
Säilytettävät aineet Palavat kaasut ja nesteet, puupölyt
ATEX-tila 2
Tila Purunpoistokontti
Sijainti Teknika - Piha-alue
Säilytettävät aineet Puupöly
Vastuuhenkilö SYK

Vaaralliset aineet

Kiinteistössä säilytetään seuraavan tyyppisiä vaarallisia aineita:

Tila D 120
Sijainti Normaalikoulu - Laboratorio
Varastoitavat aineet Kemikaaleja
Tyyppi maanpäällinen
Vaippa 1-vaippainen
Tila Autotalli
Sijainti Puutarha - Kellari
Varastoitavat aineet Torjunta-aineita ja kemikaaleja
Tyyppi maanalainen

Pelastustie

Pelastustie on ajotie, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta.

  • Pelastustielle ei saa pysäköidä autoja, kasata lunta, laittaa valaistuspylväitä, istutuksia eikä mitään muutakaan liikennettä estävää.
  • Pelastustie tulee merkitä sisäasiainministeriön asetuksen (468/2003) mukaisesti tekstillisellä lisäkilvellä.
  • Pelastustie-merkkiä ei käytetä, jos pelastustietä ei ole merkitty rakennuksen rakennuslupa-asiakirjaan.
  • Pelastustieasioissa neuvoja saa paikalliselta pelastusviranomaiselta.
Pelastustie
Sijainti Kampusalueen kulkureitit yleisesti
Kuvaus Pysäköinti vain merkityille paikoille.

Poistumisreitit

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:

Rakennus Poistumisjärjestelyt
Kirjasto Useita uloskäytäviä
Normaalikoulu Useita uloskäyntejä
Päärakennus Useita uloskäntejä
Puutarha Normaalit uloskäytävät
Teknika Poistumisalueet, useita uloskäyntejä
Kokoontumispaikka: OKL. Asfaltin rajoittama nurmikkoalue Artika -rakennuksen edustalla.
Normaalikoulu. Koulun liikuntakenttä

Tulityöt

Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä.

Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulityöluvan. Tulityön suorittajalla on oltava voimassa oleva tulityökortti.

Vakituisen tulityöpaikan sijainti: Teknika -rakennus, käsityön tilat, 1krs

Paloilmoitinlaitteiston hoitajan on huolehdittava tarpeellisista irtikytkennöistä, jotta tulityöt tai muut remonttityöt eivät aiheuta aiheetonta paloilmoitusta.

Mahdolliset paloilmoitinjärjestelmän irtikytkennät on kytkettävä takaisin päälle.

Poistumisjärjestelyt

Hätätilanteessa poistumista johtaa ja ohjaa
Ensisijaisesti Joel Vuorisalo, toissijaisesti tilapalvelumestarit.
Mistä ja miten poistutaan?
Tarkoituksenmukaista uloskäytävää pitkin kokoontumispaikalle
Mitä on suljettava?
Palovaaralliset sähkölaitteet (liedet, silitysraudat ym.), työkoneet, palo-ovet
Mitä on tehtävä ja kuka tekee ennen poistumista?
Aluetarkastukset turvallisuusvalvojien toimesta (mikäli turvallisuusvalvojat paikalla)

Tiedottaminen onnettomuustilanteessa

Tiedottaminen onnettomuudesta hoidetaan alla olevan vastuuluettelon mukaisesti:

Tiedotuksesta vastaa:
Tiedottaminen henkilökunnalle Jaana Lepistö
Rauman kampus
puh. 040 5058252
jaana.lepisto@utu.fi
Tiedottaminen viranomaisille Kimmo Levander
Turvallisuuspäällikkö
puh. 029 4504970
kimmo.levander@utu.fi
Tiedottaminen vakuutusyhtiölle Petri Rikkilä
Lakimies
puh. 050 3079755
petri.rikkila@utu.fi
Tiedottaminen lähiympäristöön Anne Paasi
Viestintäjohtaja
puh. 040 7354858
anne.paasi@utu.fi
Tiedottaminen toimialan riskienhallintaan Kimmo Levander
Turvallisuuspäällikkö
puh. 029 4504970
kimmo.levander@utu.fi
Tiedottaminen omaisille Jaana Lepistö
Rauman kampus
puh. 040 5058252
jaana.lepisto@utu.fi
Tiedottaminen medialle Jaana Lepisto
Rauman kampus
puh. 040 5058252
jaana.lepisto@utu.fi

Jälkivahinkojen torjunta

Jälkivahinkojen torjunnan tavoitteena on ehkäistä vahinkojen syntymistä, rajoittaa ja minimoida syntyneiden vahinkojen vaikutuksia sekä saattaa tilanne mahdollisimman nopeasti ennalleen.

Jälkivahinkojen torjunnasta vastaa
Kimmo Levander
Turun yliopisto
puh. 029 4504970
kimmo.levander@utu.fi
Jälkivahinkojen torjunnasta on tehty sopimus
L&T
puh. 010 6367000
Vahinkojen arviointi
Kimmo Levander, Joel Vuorisalo, SYK, L&T
Tilanteen palauttaminen normaaliksi
Kimmo Levander, Joel Vuorisalo, SYK, L&T
Vaurioiden palauttaminen normaaliksi
Kimmo Levander, Joel Vuorisalo, SYK, L&T
Korvaavat tilat ja järjestelmät
Kimmo Levander, Joel Vuorisalo, SYK, L&T
Keskustelu työpaikalla ja tarvittaessa jälkihoito
Jaana Lepistö, Kimmo Levander, Joel Vuorisalo, yliopiston hyvinvointipalvelut, työterveyshuolto

Muut järjestelyt

Toimintaohjeita

Seuraavilla sivuilla on selostus ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Lue toimenpideohjeet tarkasti!

Oikeat toimenpiteet, ratkaisut ja valinnat ehkäisevät ja rajoittavat onnettomuuksia. Vahinkoja voidaan näin minimoida tai ne voidaan poistaa kokonaan.

Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia!

Turvallisuusorganisaatio

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Yksikön johtaja Jaana Lepisto
Turun Yliopisto
Turvallisuusvastaava
Normaalikoulu
Tuija Saarivirta
Turvallisuusyhteyshenkilö
Kampusalue
Kalevi Markkanen
Turun Yliopisto
puh. 050 4316528
kalevi.markkanen@utu.fi
Turvallisuusvalvoja
1 krs/Teknika
Miika Leino
Turvallisuusvalvoja
1 krs/päärakennus
Timo Anttila
Turvallisuusvalvoja
1. kerros Normaalikoulu
Teemu Välimäki
Turvallisuusvalvoja
1. kerros Normaalikoulu
Olga Koponen
Turvallisuusvalvoja
2 krs/Teknika
Lasse Korhonen
Turvallisuusvalvoja
2 krs/kirjasto
Merja Mansikkamäki
Turvallisuusvalvoja
2 krs/päärakennus
Lauri Kemppinen
Turvallisuusvalvoja
2. kerros Normaalikoulu
Riitta Uusitorppa
Turvallisuusvalvoja
2. kerros Normaalikoulu
Krista Tolonen
Turvallisuusvalvoja
3. kerros Normaalikoulu
Esa Hakkarainen
Turvallisuusvalvoja
3. kerros Normaalikoulu
Auri Parviainen
Turvallisuusvalvoja
Torni
Tuomas Järvenkallas
Apulaisturvallisuusvalvoja
Puutarha
Marketta Kortelahti
Yliopiston turvallisuuspäällikkö Kimmo Levander
puh. 050 4688836
kimmo.levander@utu.fi
Väestönsuojan hoitaja VSS1, VSS2 SYK vastuulla

Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit
Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.
Kerro, mitä on tapahtunut
Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.
Kerro tarkka osoite ja kunta
Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.
Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.
Toimi annettujen ohjeiden mukaan
Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.
Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan
Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti:

Valitaan lähimmän ja tarkoituksenmukaisimman sisäänkäynnin perusteella. Opastaminen järjestetään pihasta keskeiseltä paikalta. Huomioitava, että yksiköitä saattaa saapua eri suunnista ja osa niistä saapuu myöhemmin.

Sairauskohtaus tai tapaturma

Selvitä ja tarkista
  • Mitä on tapahtunut?
  • Tarkista henkilön tila (herääkö, hengittääkö).
Anna tarvittaessa ensiapua
  • Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
  • Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.
Tee hätäilmoitus
  • Soita numeroon 112.
  • Kerro, mistä soitat. Seminaarikatu 1, RAUMA
  • Kerro, mitä on tapahtunut.
  • Toimi ohjeiden mukaisesti.
  • Ilmoita potilaan tilassa tapahtuneista muutoksista hätäkeskukseen.

Tulipalo

Pelasta ja varoita
  • Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
  • Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.
Sammuta ja rajoita
  • Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
  • Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.
Hälytä
  • Käytä paloilmoitinpainiketta palokunnan hälyttämiseen sekä varoittaaksesi muita palokelloilla.
  • Päästyäsi turvalliseen paikkaan soita numeroon 112 (myös käytettyäsi paloilmoitinpainiketta).
  • Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
  • Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.
Opasta
  • Opasta pelastushenkilöstö paikalle.
  • Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti: Valitaan lähimmän ja tarkoituksenmukaisimman sisäänkäynnin perusteella. Opastaminen järjestetään pihasta keskeiseltä paikalta. Huomioitava, että yksiköitä saattaa saapua eri suunnista ja osa niistä saapuu myöhemmin.

Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: OKL. Asfaltin rajoittama nurmikkoalue Artika -rakennuksen edustalla.
Normaalikoulu. Koulun liikuntakenttä

Varakokoontumispaikka: Ohjataan viranomaisten tai tilanteenaikaisen päätöksen perusteella.

Tulipalo – toimintaohjeet, kun turvallinen poistuminen on estynyt

Joskus toisaalla riehuva tulipalo estää turvallisen poistumisen kiinteistöstä. Näissä tapauksissa on viisainta pysytellä savuttomassa tilassa ovet ja muut aukot suljettuina.

Jää palo-osastoon, jossa olet.
  • Palo-oven takana on turvallista olla. Palo-ovet kestävät tulipaloa vähintään puoli tuntia.
  • Hyppääminen korkealta johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin, savuttomaan tilaan jääminen ei.
Mene ikkunan luo ja herätä huomiota. Jos et onnistu, ilmoita sijaintisi numeroon 112.
Noudata viranomaisten antamia ohjeita.

Toiminta palohälytystilanteessa

Rakennuksessa on automaattinen paloilmoitinlaitteisto, joka antaa hälytyksen pelastuslaitokselle. Palohälytyksen kuullessaan jokaisen on viipymättä poistuttava rakennuksesta.

  • Ota mukaasi ulkovaatteet, jos ne ovat lähettyvilläsi.
  • Sulje ovet ja ikkunat.
  • Käytä poistumiseen lähintä mahdollista poistumistietä.
  • Opasta asiakkaita ja vieraita.
  • Soita turvallisesta paikasta numeroon 112 ja anna lisätietoja tilanteesta. Samalla varmistat, että hätäkeskus on saanut tiedon palosta.
  • Siirry kokoontumispaikalle, älä jää sisäänkäyntien edustoille.
  • Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman erillistä lupaa.
Kokoontumispaikka: OKL. Asfaltin rajoittama nurmikkoalue Artika -rakennuksen edustalla.
Normaalikoulu. Koulun liikuntakenttä

Vaara on ohi vasta, kun pelastuslaitos antaa luvan palata rakennukseen. Kiinteistön turvallisuushenkilöstö välittää tiedon sisälle siirtymisestä henkilökunnalle.

Toiminta kokoontumispaikalla

Kokoontumispaikka: OKL. Asfaltin rajoittama nurmikkoalue Artika -rakennuksen edustalla.
Normaalikoulu. Koulun liikuntakenttä

Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön.

Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman kokoontumispaikan vastuuhenkilön lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön turvallisuushenkilöstö. Turvallisuushenkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.

Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:

  • mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
  • liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
  • ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle

Varakokoontumispaikka

Varakokoontumispaikka: Ohjataan viranomaisten tai tilanteenaikaisen päätöksen perusteella.

Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, niin siirrytään suojelujohdon erikseen määrittämään turvalliseen varakokoontumispaikkaan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.

Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa

Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Pyri auttamaan heitä mahdollisuuksiesi mukaan.

Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa
  • Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
  • Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.

Vesivahinko

Toimintaohjeet
  • Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
  • Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
  • Ilmoita asiasta välittömästi:
    • huoltomiehelle: Eurajoen Kiinteistöpalvelu Oy, puh. 044 2787513, päivystys 044 2787513
  • Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
  • Veden pääsulku: SYK ja huoltoyhtiö vastaavat. Toimijoilla ei pääsyä ko. tiloihin.
  • Lämmönjakohuone: SYK ja huoltoyhtiö vastaavat. Toimijoilla ei pääsyä ko. tiloihin.
  • Sähköpääkeskus: SYK ja huoltoyhtiö vastaavat. Toimijoilla ei pääsyä ko. tiloihin.
Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta
  • Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.

Väkivallan uhatessa

Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.

  • Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
  • Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
  • Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
  • Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta

Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.

Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.

  • Älä tee vastarintaa.
  • Tee vain mitä uhkaaja käskee.
  • Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
  • Ovien sulkemisella voidaan rajoittaa henkilön kulkua kiinteistössä.
  • Tilanteen jälkeen, soita 112, jotta paikalle saadaan ammattiapua mahdollisimman nopeasti. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.

Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille. Omalla käyttäytymisellä voi olla mahdollista vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, ota siksi kaikki uhkatilanteet vakavasti ja pyri rauhoittamaan jo alkaneet tilanteet.

Pommiuhka

Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.

Kun uhkaus tulee puhelimitse

  • Pysy rauhallisena. Pitkitä puhelua.
  • Tee muistiinpanoja. Kirjoita uhkaus sanatarkasti muistiin.
  • Kysele kysymyksiä.
    • Missä pommi on?
    • Miltä pommi näyttää?
    • Milloin pommi räjähtää?
    • Miksi?
  • Pyri saamaan työtoverin huomio jo puhelun aikana, jotta hän voisi tiedottaa turvallisuudesta vastaavaa jo puhelun aikana.
  • Kiinnitä huomiota soittajan puhetyyliin ja äänen sävyihin.
    • Onko hänen puheestaan havaittavissa murteita tai muita erityispiirteitä?
    • Onko hän kiihtynyt?
    • Lukeeko hän viestin paperilta?
  • Kuuntele myös taustaääniä (esimerkisi liikenne tai taustalla käytävät keskustelut).
  • Puhelun jälkeen tiedota asiasta oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaavia henkilöitä (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku).
  • Mikäli tämä ei ole mahdollista, soita välittömästi poliisille 112 ja toimi sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti.

Epäilyttävä esine tai uhkauskirje

  • Älä koske esineeseen.
  • Mikäli kyseessä on kirje tai muu vastaava, jota jo olet käsitellyt, paina mieleesi kohdat, joihin olet koskenut, ja sijoita kirje esimerkiksi muovitaskuun.
  • Ilmoita välittömästi oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaaville henkilöille (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku) sekä poliisille hätänumeroon 112.
  • Eristä aluetta mahdollisuuksien mukaan. Pidä mielessä tuleva mahdollinen poliisitutkinta (sormen- ja kengänjäljet ensiarvoisia todisteita).
  • Älä hätäänny. Toimi poliisin sekä turvallisuushenkilöstön ohjeiden mukaisesti.

Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin
  • Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
  • Avaa radio ja odota ohjeita.
  • Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
  • Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.

Kaasuvaara

Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki
Toimi seuraavasti
  • Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
    • pysyttele sisällä, hakeudu yläkerroksiin, kuuntele radiosta lisätietoja
    • paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
  • Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
    • kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
    • pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle
Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi
  • Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti.
  • Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa.
  • Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
  • Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.
  • Pysyttele yläkerroksissa, kunnes vaara on ohi.
  • Älä mene kellariin.

Säteilyvaara

Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.

Mene sisälle.

  • Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi.
  • Talon keskiosissa ja kellarissa on paras suoja. Ota joditabletit vasta viranomaisen kehotuksesta (joditabletteja tulisi olla 2/henkilö).

Vältä ulkona liikkumista

Lisäohjeet
Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.

Sähkökatkot

Sähkökatkon sattuessa turvavalot jäävät palamaan.

Toiminta sähkökatkon aikana

Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen

  • Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
  • Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon (puh. 044 2787513).

Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista

  • Käytä taskulamppua
  • Tarvittaessa opasta muita

Turvallisuusorganiaation tiedottaminen

Kaikista turvallisuuspoikkeamista tulee ilmoittaa yliopiston turvallisuuspäällikkö Kimmo Levanderille, +358 29 450 4970. Ilmoitus tehdään heti kun mahdollinen hätäilmoitus on tehty, ja kun se on henkilöturvallisuutta vaarantamatta mahdollista.

Läheltä piti -tilanteista voi ilmoittaa läheltä piti -ilmoitusmenettelyn mukaisesti.

Väestönsuojelu

Väestönsuojan tarkoitus on suojella ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta. Kiinteistössä on 2 väestönsuojaa. Jokaiselle väestönsuojalle on suositeltavaa valita väestönsuojanhoitaja ja hoitajan apulainen. Kiinteistön väestönsuojanhoitajien on hyvä opetella väestönsuojan laitteiden käyttö ja suojan käyttökuntoon laitto.

Kiinteistössä on 2 väestönsuojaa:

Sijainti Suojaluokka Pinta-ala Suojapaikkoja Varusteiden sijainti
Teknika 87 m² 116 Väestösuoja
Normaalikoulu S1 105 m² 140 Väestösuoja

Yksi kiinteistön väestönsuojista on luokkaa S1. Suojaluokan S1 väestönsuoja on uudempi suoja, joka on rakennettu vuoden 1971 jälkeen. Tässä suojamallissa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu esisuodattimella ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.

Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä yleisiin väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää. Yleisissä väestönsuojissa on Suomessa yhteensä 110 000 suojapaikkaa.

Suojaväistö

Suojaväistöllä tarkoitetaan väestön siirtämistä johdetusti pois vaara-alueelta tilanteissa, joissa sen katsotaan aiheuttavan pienemmän riskin sisätiloihin suojautumiseen verrattuna. Tällaisia tilanteita ovat kaikki nopeasti kehittyvät vaarallisten aineiden onnettomuudet, voimakkaat palokaasujen aiheuttamat haitat, räjähdysvaara ja säteilytilanne.

Suojaväistö tehdään aina viranomaisten erillisen määräyksen perusteella. Viranomaiset ovat jo ennakolta suunnitelleet suojaväistön suorittamisen alueelta ja varanneet siihen tarvittavan kuljetuskaluston.

Irtaimiston säilytys

Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen.

Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.

Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät, ullakot, kellarien ja varastojen kulkureitit
  • Ei saa säilyttää mitään tavaraa.
Ullakkotilat
  • Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia.
  • Palavien nesteiden (esim. nestekaasu ja bensiini) säilytys kielletty.
Kellaritilat
  • Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia.
  • Palavien nesteiden (esim. nestekaasu ja bensiini) säilytys kielletty.
Rakennusten alla tai läheisyydessä
  • Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat
Huom!
  • Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii

Alkusammuttimien käyttöohjeet

Sammuttimet

  • Kierrä sammutinta ylösalaisin ja ravista sammutinta, tämä varmistaa jauheen juoksevuuden.
  • Vedä varmistinsokka irti.
  • Lähesty paloa tuulen suunnasta.
  • Jos olet sisällä lähesty matalana lattianrajassa, tämä parantaa näkyvyyttä.
  • Ota sammuttimen letkun päästä ote ja suuntaa sammutusaine liekkien juureen, älä katko liekkejä.
  • Aloita sammuttaminen edestä ja jatka taaksepäin, tai alhaalta ylöspäin.
  • Sammutusta voi tehostaa edestakaisin suuntautuvalla liikkeellä.
  • Koko palava alue on peitettävä sammutepilveen.
  • Liekkien sammuttua sammuttamisen voi lopettaa.
  • Tarkkaile palanutta kohdetta ja varmistu, että palo on sammunut.
  • Mikäli kohde syttyy uudelleen, toista sammutus.

Auton lämmitysjohdot

Auton lämmitysjohto tulee turvallisuussyistä aina käytön jälkeen irrottaa pistorasiasta eikä pistorasiassa olevaa johtoa saa jättää esimerkiksi lämmitystolppaan roikkumaan. Myös pistorasiakotelon kansi on syytä pitää lukittuna.

Avoin pistorasiakotelo ja vapaasti roikkuva jännitteinen lämmitysjohto aiheuttavat sähköiskun vaaran. Jos pistokytkin putoaa vesilätäkköön tai lumisohjoon, se saattaa tehdä ympärillä olevan alueen sähköiseksi. Lisäksi lämmitysjohto voi rikkoutua vaaralliseen kuntoon esimerkiksi paikoitusalueen lumenluonnin yhteydessä. Avoimena oleva pistorasiakotelo puolestaan on alttiina ilkivallalle.

Käyttäjiä tulee ohjeistaa auton lämmitysjohdon turvallisesta käytöstä ja säilytyksestä. Yhtiö vastaa kiinteistön turvallisuudesta ja jos esimerkiksi ulkopuolinen henkilö loukkaa itsensä, on vastuu yhtiöllä. Myös auton käyttäjä, joka virheellisesti on jättänyt lämmitysjohdon kiinni pistorasiaan, vastaa omalta osaltaan mahdollisista vahingoista.

Auton esilämmitykseen on käytettävä vain tarkoitukseen soveltuvaa lämmitysjohtoa ja autoihin tarkoitettua sisätilan lämmitintä. Jatkojohdon käyttöä tulee välttää, sillä jatkojohdot eivät yleensä ole lapsisuojattuja ja ne joutuvat helposti maahan, jossa ne ovat alttiita vedelle, lialle ja lumelle. Liitäntäjohdon ja pistokkeiden kunto tulee tarkistaa tai tarkistuttaa riittävän usein.

Jos auton sähkölämmityslaitteita ei käytetä tai niiden kunnosta ei huolehdita oikein, seurauksena saattaa olla sähköiskun vaara käyttäjälle tai muulle henkilölle. Myös palovaara on olemassa.

Avainturvallisuus

Luovutetuista avaimista on pidettävä kirjaa ja avainten palautuksesta on huolehdittava varsinkin avaimen haltijan työ- tai asumissuhteen päättyessä.

Avaimet luovutetaan käyttötarpeen mukaan kuittausta vastaan. Avaimien tulee olla jatkuvasti ne kuitanneen henkilön välittömässä hallinnassa. Itselle kuitattua avainta tai kulkutunnistetta ei saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle missään tilanteessa.

Kiitos, että tutustuit dokumenttiin.